OLIS KIVA TEHÄ OMA KIRJA...

Mulle tuli itku, kun luin Jonnan Kerällä-kirjan kiitos-sivua. Olin onnellinen ystävän puolesta ja monta tuttua oli siellä kiitoksissakin ja koko kirja oli niin hieno. 

Matkalla Susannan ja Riikan OK Omin käsin -kirjan julkkareihin tuli itku, koska mietin minne oon menossa. Ystävät olivat tehneet niin upean kirjan. Kotimatkalla julkkareista ei enää itkettänyt, vaan nauroimme lasten kanssa kippurassa, kun rattaissa roikkui kaksi suurta kennopalloa ja ne meinasivat jäädä ratikan ovien väliin. 

Ja pintaan nousi se vanha haave, että oma kirja olisi kyllä ihana tehdä... kunnes muistin, että määhän oon tehnyt jo. 80-luvulla! 

Tervetuloa Eläinkirjan julkkaribileisiin! Kuvitelkaa vaaleanpunaisiin jalallisiin laseihin ihanan raikasta vadelmalimonaadia, jota juodaan keltaisilla ohuilla pilleillä. Lautasellanne on, mitäpäs muutakaan kuin helmikakkua (eli teidän joidenkin mielestä mokkapaloja, suklaakakkua, tuulamantorttua...). Taustalla soi ihana Usvametsän neito. Mukava, kun saavuitte! <3