VOI MIKÄ VIIKONLOPPU!
Voi kuulkaa, olipa ihana viikonloppu! Me melkein viiden lapsen kaksi äitiä otimme rennosti. Olimme vain, emme jaksaneet tehdä paljon ruokaa vaan mentiin helpon kautta herkutellen, valvottiin pitkään, silleen, että aina hyvääyötän jälkeen tuli mieleen joku juttu ja valvominen jatkui, makoiltiin aamulla pitkään ennenkuin jaksettiin nousta, syötiin hulppeat aamupalat ja juteltiin, juoruttiin ja tehtiin mitä huvittaa. Eilen kiertelimme päivän kaupungilla ja kävimme elokuvissa ja tänään touhuttiin. Meillä on aina, kun nähdään, aikomus tehdä jotain käsitöitä, koska molemmat teemme niitä muutenkin paljon, mutta välimatkan takia olemme hyvin harvoin yhdessä. No, aina nähdessämme emme ehdi, kun seurassa on niin paljon vilinää ja hulinaa. Eilen yömyöhään asti ehdittiin ja aamulla jatkettiin. Vitsit miten ihana sunnuntai! Kuvat kertovat kaiken.
Synttärikutsut leikattu, kirjoitettu, maalattu ja ommeltu. Naamalautasten tussaus posliinitusseilla. Vauvan köllöttelypeiton tilkkujen suunnittelu, mittailu, leikkaus, mallailu, ompelu ja saumojen aukisilitys. Ystävän tekemät ihanat pääpannat syysviimoihin ja hienot timanttihimmelit paperipilleistä. Pohdintaa siitä, miten luova prosessi yleensä melko usein menee. Ja vielä toinen ystävä iltapäivällä kylään kera prinsessaleivosten ja teekupposten.
Voi että! <3