VUODEN ENSIMMÄINEN SUKKAPARI

Mulla on selvästikin sellainen elämänrytmi, että näinä pakkaskuukausina teen villasukat itselleni. En saa koskaan vanhoja sukkia puhki, ehkä pesussa vähän huovutan, mutta jokatalvinen juttu nuo pitkävartiset kirjoneulesukat näköjään ovat. Tänä vuonna pysyin kaulahuivin kanssa samoissa kuvioissa. Värit ovat erit, koska jämälangoista tein nämäkin. On mukavaa, kun lankalaatikko menee pian jo ihan sievästi soljuen kiinni.Silmukoita oli nelosen puikoille alussa 50, nilkan kohdalla kavensin kaksi silmukkaa pois ja loppusukat teinkin sillä silmukkamäärällä. Kantapään tein tiimalasityyliin, se on ehkä tän hetkinen suosikkini. Sukkia tehdessä katselin suomalaista sairaalasarjaa, istuin yksikseni keittiössä lasten nukahdettua, kuuntelin musiikkia josta tuli mieleen tosi mukavia muistoja ja ihana ihminen, haaveilin siitä, että joskus olen sellaisella matkalla, missä isoin ongelma on, että uisko meressä vai uima-altaassa.