MUITA IHANIA 9 VUOTTA!
Se oli talvinen ilta, istuin kotimme ainoan tietokoneen ääressä suuren työpöydän edessä. Vatsani oli suuri, siellä lymyili pieni tyttö, jonka sukupuolen olin muutamaa päivää aiemmin saanut selville. Menin iltaisin nukkumaan niin, että selailin käsityölehtiä etsien niistä ommeltavaa seuraavalle päivälle. Mekkoja tuli kuin liukuhihnalta. Päädyin MySpacen selailun välissä amerikkalaisen naisen blogiin, jossa hän esitteli ihania tekemiään pehmonukkeja. Innostuin. Löysin suomalaisen neuleblogin ja toisen askartelublogin. Innostuin lisää. Minulla oli vuosia ollut omat kotisivut ja siellä aikoinaan hyvin aktiivinen vieraskirja ja Livejournal-tili, joten tiesin vähän mitä tuo tuollainen bloggailu voisi olla, vaikka eihän mulla ollut aavistustakaan mitä tuleva tuo tullessaan.
Perustin blogin sinne samaan palvelimeen, missä ne kaksi suomalaista löytämäänikin olivat. Ensimmäisessä postauksessa varmaan kerroin kuka olen. Esittelin edelliskesänä tekemäni Marimekon vahakankaisen sadetakin, marjapuuronpunaisen, samettisen, minikokoisen mekon ja mintunvihreän tyllihelmaisen itselle tekemäni mekon, jonka helmaan olin aplikoinut ison hevosen tai jonkun kukkakuvion. Siinä se sitten oli. Tämä tie, jolla olen edelleen.
Ei ole ollut kuukauttakaan, ettenkö olisi ainakin yhtä postausta tehnyt. On ollut aikoja, että intoa on ollut enemmän neuleissa, kodissa, ompeluksissa, kirjontatöissä, askarteluhommissa kuin joissain toisessa aiheessa. Olen kertonut blogissa kolmesti, että nyt se vauva syntyi. Olen muuttanut kolmesti sekä blogikodin paikkaa, että ihan oikean elämän kotia. Elämäntilanteet ovat muuttuneet, mutta tämä rakas harrastus, joka on vaihdellut myös työnä välillä, on kulkenut mun matkassa koko sen kaiken ajan. Tää on kuulkaa ihan tosi rakas juttu mulle tää Muita Ihania. Ja tänään se täyttää yhdeksän, siis YHDEKSÄN, vuotta! Se on neljäsosa mun elämästä! Mitä kaikkea mahtavaa se on elämääni myös tuonut, ihan hirveästi kaikkea, inspiraatiota, töitä, upeita ihmisiä ja ystäviä! Sen kunniaksi tein taas vähän kreisin kakun, jota ei syödä, mutta jolla juhlistetaan tätä juhlapäivää!
Kiitos, että oot ollu matkassa ja luet tätä postausta nyt. Hei kerro mikä on kaukaisin muistosi blogistani tai että miten tänne päädyit tai mitä vain, olis tosi hauska kuulla! <3 Nyt juhlitaan!