KIRJOTUT, VANHAT LENKKARIT
Muutama vuosi sitten ostin valkoiset lenkkarit, joissa on värikkäitä yksityiskohtia. En oo oikein lenkkari-ihminen ylipäätäänsäkään, mutta tykkään kuitenkin joskus, joissain tilanteissa sellaisiakin kenkiä käyttää. Kauhean paljon en ole noita lenkkareita käyttänyt - paitsi yhden kerran muistan, kun olin just hankkinut ne ja lähdimme extempore metsäretkelle ja kengät menivät ihan mutaisiksi. Miten sitä tuollainenkin ihan tavallinen hetki on niin tarkasti jäänyt mieleen. Onneksi tykkään kenkähuollosta…
…Sillä silloinkin sain kengät putsattua ja elämä jatkui. Joku niissä kuitenkin hiersi mun silmää. En tiedä mikä se asia varsinaisesti on tai oli, mutta luulen, että ehkä sellainen klassinen lenkkarimaisuus. Kasarilapsen peruslenkkari. Vähän tylsä. En tiiä! No, mutta siis, halusin tehdä kengille jotain nyt!
Sain joskus pr-lähetyksenä ihanan tennarisetin Arkive Atelierilta ja kunnon vehkeillä on aina ilo puhdistella. En koskaan pese kenkiä pesukoneessa, vaan olen hellävaraisten pesutapojen tyyppi. Siispä hinkkailin kenkiä tuossa keväällä puhtaiksi ihanan pesuaineen tuoksussa ja iloitsin näkymästä. Nauhat pistin sentään pesupussiin ja pyöräytin koneessa.
Ja seuraavista vaiheista ei sitten olekaan kuvamateriaalia, joten nyt vain visualisoikaa mielessänne.
Minä istumassa Mustikkalan sohvan nurkassa tai kaupungissa sängyn laidalla. Edessäni turkoosi pahvirasia pullollaan eri värisiä muliinilankoja ja lenkkaripari. Joka kerta sakset jossain muualla kuin lähettyvillä eli just kun on saanut hyvän kirjonta-asennon, saakin nousta ja hakea sakset ja istahtaa uudelleen alas. Monta jaksoa Remontilla rahoiksia ja Netflixin, HBO:n ja Disneyplussan valikkoja. Lyhyitä kirjontahetkiä, koska lenkkarin verkkokangas ei ole miellyttävin pohja tehdä kirjontoja. Tuntuu aika paljon sormen päässä se neulan työntely ja vetely. Turhautumista lankalaatikon äärellä, kun värit eivät oikein miellyttäneet tai tuli olo, että mihin asuun sitä tässä nyt niitä kirjontoja koettaakaan saada mätsäämään. Ei mihinkään, oli lopputulos. Pihakirjontaa. Vähän paheksuvia katseita taloyhtiön pihalla, kun pidän kenkiä keskellä pöytää. Eihän muut voi tietää, että kyseessä on putipuhdaspohjaiset kenkuliinit.
Tänään se sitten kuitenkin tapahtui, yhtäkkiä olikin viimeisen tyhjän aukon täyttö tehty ja neonkeltaisetkin pylpyrät kirjottu. Se oli siinä, tylsistä lenkkareista tuli astetta kreisimmät, toivottavasti käyttöön enemmän tulevat kengät.
